LÄMMITYS • ILMANVAIHTO • SÄÄSTÖ

Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä?

Ilmalämpöpumppu on yksi tehokkaimmista tavoista leikata kodin lämmityskuluja. Se ei tuota lämpöä tyhjästä, vaan siirtää sitä ulkoilmasta sisälle – jopa kovilla pakkasilla. Mutta paljonko laite itsessään vie sähköä?

Ymmärrä hyötysuhde (SCOP)
Ilmalämpöpumpun kulutus riippuu SCOP-luvusta. Jos luku on 5.0, laite tuottaa 1 kWh sähköllä 5 kWh lämpöä. Se on siis 500 % hyötysuhde verrattuna sähköpatteriin.
Kulutus kovilla pakkasilla
Lauhalla säällä pumppu käy vain 0,2–0,5 kW teholla. Kovalla pakkasella teho nousee 1–2 kW tasolle, mutta säästö suoraan sähkölämmitykseen on silti huomattava.
Puhdista suodattimet kuukausittain
Likaiset suodattimet pakottavat puhaltimen käymään kovemmin. Vain 5 minuutin imurointi kerran kuussa voi pienentää kulutusta jopa 10 % ja pidentää laitteen ikää.
Älä käytä AUTO-asetusta
Käytä vain HEAT (lämmitys) tai COOL (viilennys) -tilaa. Automaattiasetus saattaa alkaa viilentää kalliilla sähköllä, jos leivinuuni tai takka lämmittää huonetta hetkellisesti.

Kulutus lämmityksessä että viilennyksessä

Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus vaihtelee merkittävästi riippuen useista tekijöistä, kuten ulkolämpötilasta, valitusta toimintatavasta, asunnon koosta sekä laitteen energiatehokkuudesta. Ilmalämpöpumppua usein käytetään ympäri vuoden: talvella se säästää energiaa lämmittämällä ja kesällä se lisää asumismukavuutta viilentämällä.

Myös ilmalämpöpumppujen välillä on suuria eroja. Uudemmat mallit on suunniteltu toimimaan tehokkaasti jopa yli 25 asteen pakkasilla, kun taas vanhemmat laitteet saattavat kuluttaa huomattavasti enemmän sähköä suhteessa tuotettuun lämpöön. Laitteiden välinen ero näkyy suoraan niiden SCOP-arvossa (lämmityksen hyötysuhde) ja SEER-arvossa (viilennyksen hyötysuhde).

Jos mietit, paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä, on tärkeää ymmärtää, että vaikka laite itsessään vie sähköä, sen tuottama säästö muuhun sähkölämmitykseen verrattuna on usein merkittävä. Oikeilla asetuksilla ja säännöllisellä huollolla varmistat, että laite toimii mahdollisimman energiaystävällisesti niin helteillä kuin pakkasillakin.

Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä lämmittäessä?

Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus lämmityksessä on monen tekijän summa, mutta yleisesti voidaan sanoa, että se on yksi markkinoiden energiatehokkaimmista tavoista lämmittää kotia. Toisin kuin perinteinen sähköpatteri, joka muuttaa 1 kWh sähköä 1 kWh lämmöksi, ilmalämpöpumppu hyödyntää ulkoilman sisältämää lämpöenergiaa.

Ilmalämpöpumpun kulutukseen vaikuttavat tekijät

Ulkolämpötila

Kaikkein kriittisin tekijä. Mitä kylmempää ulkona on, sitä enemmän pumppu joutuu tekemään työtä "puristaakseen" lämpöä ilmasta. Hyötysuhde laskee pakkasen kiristyessä.

SCOP-arvo

Kertoo keskimääräisen hyötysuhteen koko lämmityskaudelta. Esimerkiksi SCOP 5.0 tarkoittaa, että laite tuottaa 1 kWh sähköllä huimat 5 kWh lämpöenergiaa.

Asunnon koko ja eristys

Suuri neliömäärä tai hatarat ikkunarakenteet vaativat pumpulta jatkuvasti korkeampaa tehoa tavoitelämpötilan ylläpitämiseksi, mikä näkyy suoraan sähkölaskussa.

Sulatussyklit

Kovalla pakkasella ulkoyksikkö huurtuu. Pumppu joutuu tällöin kääntämään kierron hetkeksi sulattaakseen itsensä, mikä vie sähköä tuottamatta lämpöä sisälle.

Lauhalla säällä (+5…-5 °C) laadukas ilmalämpöpumppu kuluttaa tyypillisesti noin 0,3–0,8 kWh tunnissa. Jos sähkön hinta siirtoineen on esimerkiksi 15 snt/kWh, lämmittäminen maksaa vain noin 5–12 senttiä tunnissa.

Kovilla pakkasilla (-20 °C tai enemmän) kulutus voi nousta 1,5–2,5 kWh tasolle tunnissa, jolloin hinta on noin 22–37 senttiä tunnissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että sähköpatterilla vastaavan lämpömäärän tuottaminen maksaisi samassa suhteessa 3–5 kertaa enemmän.

Optimaalinen käyttö säästää sähköä
Suurin virhe, jonka käyttäjä voi tehdä, on säätää lämpötilaa jatkuvasti edestakaisin tai käyttää laitetta ”Auto”-tilassa. Ilmalämpöpumppu on tehokkaimmillaan, kun se saa käydä tasaisesti matalalla teholla. Myös puhallusnopeuden pitäminen riittävän korkeana varmistaa, että lämpö leviää laajalle alueelle, eikä pumppu joudu käymään täydellä teholla vain lämmittääkseen sisäyksikön välitöntä ympäristöä.

Katso myös muiden kodinkoneiden sähkönkulutus

Haluatko tietää paljonko muut laitteet kuluttavat sähköä? Tutustu eri kodinkoneiden kulutuslukuihin ja vertaa helposti.

Tutustu muihin laitteisiin

Paljonko ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä viilennyksessä?

Kesäkauden helteillä ilmalämpöpumpun käyttö on energiataloudellisesti huomattavasti edullisempaa kuin usein oletetaan. Monille kuluttajille viilennyksen aiheuttama kustannus on positiivinen yllätys, sillä modernin laitteiston sähkönkulutus pysyy maltillisena myös pitkäkestoisessa käytössä. Viilennyksen edullisuus verrattuna talvikauden lämmitykseen perustuu ensisijaisesti pienempään lämpötilaeroon (delta T) sisä- ja ulkoilman välillä.

Talvella lämpöpumppu saattaa joutua nostamaan lämpötilaa jopa 30–40 astetta suhteessa ulkoilmaan (esim. ulkona -20 °C, sisällä +22 °C). Kesällä tavoiteltu viilennysvaikutus on usein vain 5–10 astetta (esim. ulkona +30 °C, sisällä +24 °C).

Laitteen kesäaikaista hyötysuhdetta mitataan SEER-luvulla (Seasonal Energy Efficiency Ratio). Mitä korkeampi luku on, sitä vähemmän laite kuluttaa sähköä suhteessa tuotettuun viilennystehoon. Nykyisissä huippulaitteissa SEER-arvot voivat ylittää 8.0 tai jopa 10.0 tasot.

KUSTANNUSANALYYSI

Mitä viilennys maksaa käytännössä?

Laskelmat perustuvat 15 snt/kWh sähkön kokonaishintaan (sis. siirto ja verot).

1 TUNTI

2,3 – 5,3 snt

Ylläpito-viilennys matalalla osateholla.

12 TUNTIA (HELLEPÄIVÄ)

0,30 – 0,65 €

Jatkuva mukavuusviilennys päivän ajan.

HELLEKUUKAUSI

9,00 – 19,50 €

Arvioitu lisäkustannus kuukauden sähkölaskuun.

Miten ilmalämpöpumpun tehoja vertaillaan?

Ilmalämpöpumppujen vertailu pelkän kilowattiluvun perusteella voi olla harhaanjohtavaa, sillä laitteen suorituskyky muuttuu ulkolämpötilan mukaan. Oikean pumpun valinta vaatii ymmärrystä kolmesta keskeisestä mittarista: nimellistehosta, maksimitehosta ja hyötysuhdekertoimista.

Nimellisteho vs. Maksimiteho
Vertailussa käytetään usein nimellistehoa, joka kertoo laitteen optimaalisen tehon tavallisissa olosuhteissa. Suomen oloissa maksimiteho on kuitenkin vähintään yhtä tärkeä: se kertoo, kuinka paljon laitteesta saadaan irti kovilla pakkasilla, kun lämmöntarve on suurimmillaan. Laadukas pumppu säilyttää korkean lämmitystehon vielä -25 celsiusasteessa, kun taas heikommat mallit joutuvat turvautumaan sähkövastuksiin tai sammuvat kokonaan.

Hyötysuhde (SCOP ja SEER)
Laitteen energiatehokkuutta ei mitata pelkällä teholla, vaan sillä, kuinka paljon lämpöä se tuottaa suhteessa käytettyyn sähköön.

SCOP (Seasonal Coefficient of Performance): Kertoo koko lämmityskauden keskimääräisen hyötysuhteen. Mitä korkeampi luku, sitä vähemmän lämmitys maksaa.

SEER (Seasonal Energy Efficiency Ratio): Kertoo vastaavan hyötysuhteen viilennyksessä.

Puhallusteho ja ilmanvirtaus
Pelkkä lämmön tuottaminen ei riitä, jos laite ei kykene siirtämään sitä huoneilmaan. Suuri ilmanvirtaus (m³/h) tarkoittaa, että pumppu pystyy levittämään lämmön laajemmalle alueelle pienemmällä puhallusnopeudella, mikä vähentää vedon tunnetta ja melua. Vertailtaessa kannattaakin katsoa, millaisen ilmamäärän laite siirtää alhaisimmalla mahdollisella desibelitasolla.

Muita tärkeitä asioita, jotka tulee ottaa huomioon hankkiessa ilmalämpöpumppua.

Asunnon neliöt (m²)

Nyrkkisääntönä 25-sarja riittää 30–80 m² tiloihin. Jos neliöitä on yli 100 tai tila on hyvin avoin, valitse 35-sarja. Älä alimitoita tehoa – se kasvattaa sähkölaskua pitkässä juoksussa.

Kokonaiskustannus

Muista asennus (700–1200 €). Hyödynnä kotitalousvähennys työn osuudesta!

Sijoituspaikka

Sijoita laite mahdollisimman avoimeen tilaan. Vältä ahtaita kulmia, jotta ilma kiertää esteettä.

Äänitaso (dB)

Makuuhuoneen läheisyyteen vain alle 20 dB laitteita. Hiljaisuus on asumismukavuutta.

Ilmalämpöpumpun säännöllinen huolto maksimoi laitteen iän ja pienentää kulutuksen

Ilmalämpöpumppu on kodin ahkerin työntekijä, joka kierrättää valtavia määriä huoneilmaa vuoden jokaisena päivänä. Tämä tarkoittaa myös sitä, että laitteen läpi kulkee jatkuva virta pölyä, epäpuhtauksia ja kosteutta. Säännöllinen huolto ei ole vain suositus, vaan se on kriittinen tekijä laitteen elinkaaren ja energiatehokkuuden kannalta.

Kun kennot ja suodattimet pidetään puhtaina, pumppu saavuttaa tavoitelämpötilan pienemmällä vaivalla. Jo pieni kerros pölyä sisäyksikön kennostossa voi nostaa sähkönkulutusta jopa 10–20 %, puhumattakaan siitä, miten se rasittaa puhallinmoottoria. Lisäksi oikein ajoitettu ammattilaishuolto varmistaa, että kylmäainemäärät ovat kohdallaan – vajaus nimittäin romuttaa laitteen hyötysuhteen ja voi lopulta rikkoa kompressorin.

Puhtaanapito on jaettu kahteen osaan: arkiseen ylläpitoon, jonka voit hoitaa itse muutamassa minuutissa, sekä tekniseen syvähuoltoon, joka vaatii ammattilaisen osaamista.

Pidä pumppusi vireessä

Oikea huolto säästää rahaa ja varmistaa raikkaan sisäilman. Näin jaat vastuun:

Tee itse säännöllisesti

Suodattimien imurointi: 2–4 viikon välein. Estää pölyn kertymisen kennoon.
Ulkoyksikön puhdistus: Poista lehdet, roskat ja lumi laitteen ympäriltä.
Hajujen tarkkailu: Jos ilma tuoksuu tunkkaiselta, kokeile puhdistusainetta.

Vaikeusaste: Helppo • 5-10 min

Tilaa ammattilaiselta

Kemiallinen syväpesu: 2–4 vuoden välein. Poistaa mikrobikasvustot syvältä.
Kylmäaineiden tarkistus: Varmistaa, että laite lämmittää ja viilentää täydellä teholla.
Tekninen koekäyttö: Sähköliitäntöjen ja laakereiden tarkistus vaurioiden varalta.

Suositus: 2–4 vuoden välein

Usein kysytyt kysymykset

Kaikki mitä sinun tarvitsee tietää käytöstä ja säästöistä.

Voiko ilmalämpöpumppu olla kodin ainoa lämmönlähde?

Yleensä ei. Vaikka modernit huippulaitteet (kuten Toshiba tai Bosch) toimivat jopa -35 °C pakkasessa, niiden teho laskee ääriolosuhteissa. Pumppu on tarkoitettu ensisijaiseksi säästäjäksi, mutta rinnalla on hyvä olla sähköpatterit tai takka kaikkein kylmimpiä päiviä varten.

Kuinka paljon ilmalämpöpumppu oikeasti säästää vuodessa?

Keskimäärin ilmalämpöpumppu säästää sähkölämmitteisessä talossa 30–50 % lämmityskuluista. Euroissa tämä tarkoittaa tyypillisesti 400–1000 euron säästöä vuodessa, riippuen sähkön hinnasta ja asunnon koosta. Laite maksaa itsensä takaisin yleensä 3-5 vuodessa.

Hajottaako viilennys säästöt kesällä?

Tämä on yleinen myytti. Viilennys on erittäin halpaa, koska lämpötilaero on pieni. Koko kesän mukavuusviilennys maksaa yleensä vain 10–30 euroa. Se on pieni hinta hyvistä yöunista!

Miksi sisäyksikkö naksuu tai pitää ääntä?

Naksunta johtuu yleensä muoviosien lämpölaajenemisesta, kun laite lämpenee tai jäähtyy nopeasti. Se on täysin normaalia. Jos ääni on jatkuvaa kolinaa, puhallinsiivekkeessä voi olla epätasapainoa tai roska, jolloin huolto on paikallaan.

Pitääkö ulkoyksikön alle tulla vettä?

Kyllä, erityisesti sulatusjaksojen aikana talvella ulkoyksiköstä voi tulla runsaastikin vettä tai jäätä. On tärkeää varmistaa, että vesi pääsee valumaan pois laitteen alta eikä jäädytä ulkoyksikön pohjaa umpeen.